Julkaistu: 22. heinäkuuta 2026
Yleisesimiehen kirje kaikille Pyhän Pius X:n veljeskunnan uskoville
Menzingen, 19. heinäkuuta 2026
Rakkaat uskovat,
haluan osoittaa teille nämä sanat joitakin päiviä heinäkuun 1. päivän juhlatilaisuuden jälkeen.
Ensinnäkin haluan kiittää teitä. Olin useiden vuosien ajan rukoillut pyhimmältä Neitsyeltä, että hän valmistaisi sydämet tätä historiallista tapahtumaa varten. Tunnustan, että olen ollut syvästi liikuttunut nähdessäni, kuinka te kaikki olette seuranneet piispainvihkimyksiä rukouksin ja kiitollisuudella Jumalan kaitselmusta kohtaan.
Heinäkuun 1. päivänä Écôneen oli kokoontunut suuri joukko uskovia eri puolilta maailmaa, ja he edustivat teitä kaikkia. Oli valtava ilo nähdä heidät niin sankoin joukoin ja niin palavasti innostuneina. Kuten varmasti olette kuulleet, seremonian aikana nousi myrsky: ”Hohteesta, joka kävi hänen edellänsä, purkautuivat pilvet rakeiksi… Herra jylisi taivaasta, ja Korkein antoi äänensä kuulua” (Ps. 18:13–14). Tuona hetkenä iloni kaksinkertaistui. Sain todistaa poikkeuksellisen kaunista liturgiaa ja samaan aikaan nähdä edessäni toisenlaista, yhtä koskettavaa kauneutta: valtavan joukon uskovia, jotka pysyivät paikoillaan myrskyn ajan ja rukoilivat Neitsyt Mariaa uusien piispojen, Kirkon ja paavin puolesta. Heidän joukossaan oli polvistuneina vanhempia naisia sekä nuoria äitejä, jotka kantoivat sylissään pienokaisiaan. Se oli kaunein mahdollinen kuva Veljeskunnasta: uskovia, joita innoittaa horjumaton usko, jota mikään ei voi järkyttää; sieluja, joille Pyhä messu-uhri on todella elämän keskus. Ette voi kuvitellakaan, millaista lohtua tunsin tuona hetkenä. Tämä näky on painunut syvälle muistiini, enkä voi koskaan unohtaa sitä.
Viimeiseen päivään saakka toivoin Pyhältä istuimelta hyväntahdon elettä tai ainakin yksinkertaista ymmärrystä. Vihkimykset kuitenkin tuomittiin, ja määrättyjen seuraamusten ankaruus on vailla vertaaan. Ne kohdistuvat ensisijaisesti piispoihin, mutta myös Veljeskunnan jäseniin. Jopa uskovat joutuvat niiden kohteeksi. Tämä täysin epäoikeudenmukainen tuomio on valtava nöyryytys ihmisille, joiden ainoana tavoitteena on puolustaa oikeaa uskoa ja työskennellä sielujen pelastuksen hyväksi. Haluan teidän kuitenkin tietävän, että tällä syvällä nöyryytyksellä – joka koskettaa ennen kaikkea Veljeskunnan jäseniä – on Jumalan silmissä merkitys, joka teidän tulee huomata. Loppujen lopuksi nämä vihkimykset toimitettiin teitä jokaista varten, rakkaat uskovat. Teidän sielunne ovat se todellinen aarre, joka on uskottu Veljeskunnan huomaan ja jota se vaalii eniten. Yksittäisellä sielulla on ääretön arvo. Jos tällainen nöyryytys on hinta, joka on maksettava oikean uskon opetuksen ja oikeiden sakramenttien toimittamisen turvaamiseksi, se on sen arvoista, sillä sielulla ei ole hintaa. Herramme – pelastuksemme hinnan – kalleimman veren juhla muistutti meitä tästä voimallisesti 1. heinäkuuta.
Rangaistusten on tarkoitus kohdistua myös teihin, ja varsin julmalla tavalla. Tämä on epäilemättä tuskallista, mutta älkää hämmästykö siitä liikaa. Loppujen lopuksi juuri Perinne itse – Traditio, jota vaalimme yli kaiken – on se, joka julistetaan Kirkon yhteyden ulkopuolelle kaikissa niissä, jotka sitä ilmentävät. On selvää, ettei tällainen tuomio voi olla pätevä Jumalan edessä, sillä se tuomitsisi sen, mikä on Kirkon elämän ytimessä.
Nyt tämän uuden myrskyn keskellä nousee kysymys: mitä Herramme odottaa teiltä nyt? Uskon on pysyttävä ehjänä ja elävänä juuri teidän jokaisen sielussa. Jos Kaitselmus sallii sellaisen kriisin, että uskon opetus hämärtyy salaperäisellä tavalla, tuon saman uskon on silti elettävä sieluissa kaikista sitä sammuttamaan pyrkivistä vastatuulista huolimatta. Vaikka virallisen uskontunnustuksen ulkoinen loisto katoaisi, sen pienen kynttilän, jonka kukin teistä sai kastepäivänään, on pysyttävä palavana sydämessänne ja mielessänne viimeiseen päiväänne saakka. Se on loppujen lopuksi ainoa asia, jolla on merkitystä. Tämä pieni liekki on ensimmäinen asia, jonka saimme kristityn elämämme alussa, ja se on myös ainoa asia, jonka säilytämme loppuun saakka.
Uskon teidät kaikki Pyhän Neitsyt Marian haltuun; hänelle Pyhän Pius X:n pappisveljeskunta on vihitty aivan erityisellä tavalla. Varjelkoon hän teitä aina myrskyjen ja vaikeuksien keskellä ja pitäköön tuon pienen liekin elossa sieluissanne silloin, kun kaikki vastatuulet puhaltavat. Kaikki armo tulee meille hänen kättensä kautta. Hänelle kuuluu kiitos vihkimysten armosta, ja häntä meidän on rukoiltava, jotta uudet piispat olisivat yhä kuuliaisempia hänen innoitukselleen ja pysyisivät uskollisina loppuun saakka.
Veljeskunta ei tule koskaan hylkämään teitä. Eivätkä teidän sielunne tule koskaan menettämään arvoaan sen pappien silmissä.
Jumala siunatkoon teitä!
Davide Pagliarani